maanantai 15. toukokuuta 2017

28. Vietnamilainen äitienpäiväbrunssi

Mun ja Santun äidit viettivät äitienpäivää vähän liian monen (sadan) kilometrin päässä meistä, joten ei päästy tällä kertaa yllättämään omia mammojamme kakkukahveilla. Päätettiin sitten juhlia äitienpäivää ihan keskenämme. Sainpahan vielä matkan varrella ihan oman äitienpäiväruusun, vaikka mun ainoa lapseni onkin nelijalkainen ja vähän karvaisempaa sorttia.. :D

Kuopion keskustaan avattiin joitakin kuukausia sitten uusi, vietnamilaistyylinen kahvila, joka tarjoaa vähän erikoisempia kahveja, suolaista ja makeaa. 93° Degree - Coffee Shop aloitti nyt myös brunssien tarjoamisen, joten päätettiin viimein lähteä testaamaan paikka. Brunssi kustansi vain 10€ ja herkkuja sai mättää "all you can eat" -periaatteella, ei paha!




Tarjolla oli mm. erilaisia smoothieita, kevätrullia, kesärullia, vietnamilaisia täytettyjä leipiä, gimpapia (eli sushia jota ei kutsuttu sushiksi, vaan gimbapiksi, mutta joka näytti ihan sushilta), kahvia, jääteetä, erilaisia dumplingseja, brownieita, juustokakkua, porkkanakakkua.. Eli todellakin tarpeeksi kaikkea ja vähän enemmänkin! Ainoa, mitä vähän jäi oli jäätee - en ole varmaan ikinä maistanut niin makeaa juomaa?!

Tarjoilijat puhuivat vain englantia, mutta olivat todella ystävällisiä ja avuliaita. Kuopiolaiset siis kaikki testaamaan vaan!







xx

perjantai 12. toukokuuta 2017

27. Cloud-eggs



Heipähei!

Kokeilin tuossa reilu viikko sitten Buzzfeed Tastyn sivuilta bongaamaani reseptiä pilvimunille. Santtu saa aina olla maistamassa kaikkia mun uusia reseptikokeiluja, jos haluan jokus esimerkiksi kokeilla jotakin uutta mättö reseptiä, mutten itse syödä koko tuotosta.. Nämä kuitenkin sopivat ihan arkenakin herkuteltaviksi!

Pilvimunat valmistuvat aamupalalle nopeasti, noin kymmenessä minuutissa, eikä tekovaiheita ole kovin montaa! Musta kokkailussa onkin juuri parasta, kun keksii tai kokeilee uusia reseptejä niistä ihan tavanomaisimmista aineksista, joita kaapista aina löytyy. Kuten kananmunista. Helposti vaihtelua terveelliseen arkiruokaan.

PILVIMUNAT (2:lle)
  • 4 kananmunaa
  • (juustoraastetta)
  • ripaus suolaa
  • ripaus mustapippuria
  • basilikaa tai kevätsipulia koristeeksi
Kuumenna uuni 175°C. Erottele keltuaiset ja vaahdota valkuaiset kulhossa kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää ihan pieni ripaus suolaa ja halutessasi vähän juustoraaastetta. Suolan kanssa kannattaa olla tosi varovainen!

Tee valkuaisista neljä samankokoista kekoa leivinpaperille. Itse voitelin paperin vielä kevyesti vuokaspraylla, jotteivät tekeleet tartu kiinni. Kaiva valkuaisten keskelle pieni kuoppa keltuaisia varten ja uunita 3 minuuttia. Lisää keltuaiset koloihin ja uunita vielä toiset 3 minuuttia. Rouhi päälle mustapippuria ja silppua basilikaa.

Santulle paahdoin lisukkeeksi pestolla voideltuja kauraleipiä uunissa, tulivat samoilla lämmöillä.

xx

ps. suurensin hieman kuvien kokoa ja levensin tekstikenttää, ne ovat ehkä olleet vähän turhan pieniä tähän saakka.. 

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

26. Mago hair extensions - vlog

Olen lähdössä taas kesäksi Tampereelle, joten nyt oli vielä hyvä hetki huoltaa tukka kuntoon ennen muuttoa! Otin siis tammikuussa ensimmäistä kertaa ikinä ihan oikeat hiustenpidennykset, ja nyt tuntui, että oma tukka oli ottanut pituutta sen verran, että huolto oli aiheellinen.

Ennen tammikuuta olin silloin tällöin käyttänyt clipsipidennyksiä, jos olin halunnut pituutta ja tuuheutta hiuksiin. En yksinkertaisesti ollut aiemmin raaskinut laittaa "kiinteitä" pidennyksiä rasitteeksi näinkin hennolle hiuslaadulle kuin omani. Joudun pesemään hiuksia suhteellisen usein tuon treenaamisen takia, ja aikaisempi vaalennus- ja suoristuskäsittelyhistoriani kummittelivat myös taustalla.. Magojen kohdalla tekniikkaa kehuttiin kuitenkin niin hellävaraiseksi, että päätin kokeilla!

 

Pidennyshius kiinnitetään siis puuvillalangalla omaan hiukseen solmun avulla. Solmu kiristetään ja langanpäät leikataan pois. Hiusten peseminen vain turvottaa lankaa ja saa solmun tiukemmin kiinni, joten pidennysten pitäisi pysyä hyvin paikoillaan. Mulle laitettiin tammikuussa 30 cm hiusta. Toinen vaihtoehto olisi ollut 50 cm, jonka koin kuitenkin alkuun liian pitkäksi. 40 cm hiusta saattaa silloin tällöin olla saatavilla, mutta omalla kohdallani täytyi valita 30 tai 50 cm. Hiusta on myös mahdollista saada suorana tai kihartuvana. Omaan luonnonkiharaan tukkaan valinta oli kohtalaisen selvä.

Itselläni nuo ensimmäiset hiukset pysyivät loistavasti, tuppoja ei irronnut 4 kuukauden aikana yhtäkään. Ainoa huono puoli on, ettei hiuksia voi nostaa huollon yhteydessä, joten jos pidennykset haluaa pitää, täytyy ostaa kokonaan uudet hiukset. Vanhat pidennykset voi toki yrittää hyödyntää esimerkiksi sineteiksi tai mikrorenkaiksi, mutta muuten ne menevät roskiin.. Kallista lystiä Magot ovat vielä, mutta hinnat tulevat toivottavasti alaspäin, kun patenttisuoja raukeaa.

Itselläni on aika hento hiuslaatu, joten otin tammikuussa ja nyt huollon yhteydessä 2 punttia hiusta. Tuuhennus 30 cm hiuksella oli mielestäni onnistunut ja luonnollinen, vaikka useammalla puntilla lopputulos olisi ollut varmasti vieläkin komeampi. Kampaajani suositteli aluksi kahta tai kolmea punttia, joten ammattilaisen sanaan kannattaa toki luottaa! Paksuhiuksiselle sitten jopa 5 punttia voi kadota oman tukan sekaan hyvinkin luonnollisesti. Hiukset tuntuivat suoraan pakasta aika ohuilta ja sileiltä, mutta pörröttyivät pesun jälkeen vastaamaan omaa hiuslaatuani.

xx

tiistai 2. toukokuuta 2017

25. 1st of May

Vietettiin tänä vuonna aika rauhallinen vappu. Ja vaikka mulla onkin ainakin toistaiseksi viimeinen opiskeluvuosi menossa, jätin silti tummanvihreät haalarini kaappiin ja kuplivankin virkaa hoiti pepsimax. Toisaalta olis kyllä ollut kiva remuta tuolla menemään, juoda lämmintä siideriä suoraan tölkistä ja katsella, kun yliopiston proffa heitetään torin suihkulähteeseen. (Joku oli muuten tänä vuonna heittänyt sinne saippuaa - proffa sai ihan kirjaimellisesti vaahtokylvyn! ;D) Jotenkin tuo vappua edeltävä räntäsade ja pieni stressitila, joka tässä puskee muuton ja pääsykokeiden takia koko ajan päälle eivät ihan sytyttäneet sitä the fiilistä. Ajatus krapulattomasta vappupäivästä houkutteli myös..

Käytiin myös työporukan kanssa pari päivää sitten syömässä ja viettämässä vähän läksiäisiä, joten se valkkarin maku oli sieltä vielä tuoreessa muistissa.













Vappuaatto meni siis kotosalla, alakerran naapurin bileitä kuunnellessa, mutta vappupäivänä juhlistettiin sitten mekin hieman! Yritän kovasti tehdä tästä meille perinnettä, ja kolmas perättäinen vuosi tämä olikin, kun mentiin vappupäivän brunssille. Kävin aamulla tekemässä pienen ruokahalua herättelevän jalkatreenin, ja ystäväpariskunta nappasi meidät sitten yhden jälkeen kyytiin kohti Puijoa.

Puijon Majalla vedettiin kaikki ensin kuvut täyteen herkkuja. Kovin ei olla Santun kanssa ehditty kuopiolaistua, kun kalakukot jäivät lautaselle, eikä oltu Puijon tornissakaan käyty ikinä. Jälkimmäinen korjaantui, kun saimme brunssilta vapaaliput torniin!

Metrilakukiskan kautta kotiin ja koiran kanssa tunnin kävely ilta-auringon paisteessa. Oikeastaan ei ollenkaan huono vappu!












Tänään herätessä maistui edelleen ne metrilakut suussa, joten taidan ottaa vähän vähäsokerisemman aloituksen tähän viikkoon pinaattimunakkaan ja kahvin voimalla!

xx

torstai 27. huhtikuuta 2017

24. Saatko liikaa proteiinia?

Proteiinipitoinen. Sisältää x g proteiinia. Proteiinin lähde. Runsaasti proteiinia.

Noita tekstejä saa lukea nykyään ihan jokaisen elintarvikepakkauksen kyljestä. Moni toitottaa, että protskua pitää olla joka aterialla ja mielellään sitten ihan jostakin tietystä, "kunnollisesta" lähteestä. Ja ai jestas, jos edes vilkaisee kuntosalia päin, niin siihen protskuun pitää kiinnittää oikein erityishuomiota. Heraproteiinilisä on ihan pakollinen, mielellään käyttöön kannattaa ottaa myös aminohappojuomia. Että varmasti saa tarpeeksi niitä välttämättömiä aminohappoja.
 





Luin jokin aika sitten erästä blogikirjoitusta, jossa kirjoittaja arvosteli keski-iän ylittäneelle, käytännössä ei kovin urheilulliselle äidilleen suunniteltua ruokavaliota. Aampalaksi suositeltu kokonaisuus, joka sisälsi maustamattomasta jogurtista ja marjoista valmistetun smoothien vähäsokerisella myslillä tyrmättiin auttamatta liian vähäproteiiniseksi. Vähintään purkki rahkaa tai valkuaismunakas olisi ainakin pitänyt vielä sisällyttää ateriaan.

Se nyt on kuitenkin valitettavasti faktaa, että länsimaalainen ihminen saa päivittäin proteiinia ihan yllin kyllin - vaikkei juuri kiinnittäisi asiaan huomiota! Keskimääräinen proteiinin tarve aikuisella (jos mitään lihaksenkasvatusta tai kehonmuokkausta ei juuri harrasta) on n. 0,8 g/painokilo. Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi 70 kiloisella naisella? Se meinaa 56 grammaa proteiinia. Väitän, että tämä saattaa tulla monella täyteen melkein jo ihan yhdellä reiluhkon kokoisella päivällisaterialla lisukkeineen ja ruokajuomineen.

Toki tuo 0,8 g/kg on vain minimi, eli jos lihasta haluaa kasvattaa tai esimerkiksi vanhuusiässä ylläpitää, on 1,1-1,5 g/kg hyvä ja oikein omistautuneella kehonrakentajalla jopa >2 g/kg varmasti ainakin dieetillä, kun energiansaantia rajoitetaan ja lihasta halutaan säilyttää, ihan ok. Laskin huvikseni, minkälaisia proteiinimääriä sisältää ns. normaali ruokavalio, jossa proteiinin saantiin ei sinänsä ole kiinnitetty erityishuomiota. (Yhteenlaskujen mahdolliset virheet puolustelen sillä, että kirjoitin tätä tosi myöhään illalla..)

Aamupala:
  • Puuro 40 g, maitolasi 2 dl  = 5,6 g + 6,8 g = 12,4 g proteiinia
Lounas:
  • Lohikeitto 400 g, siivu ruisleipää, maitolasi 2dl = 17 g + 2,5 g + 6,8 g = 26,3 g proteiinia
Välipala:
  • Jogurtti 2 dl, mysliä 0,5 dl = 9,2 g + 2 g = 11,2 g proteiinia
Päivällinen:
  • Broilerin filee 150 g, annos pastaa 50 g, hernemaissipaprikaa 150 g = 30 g + 3 g + 4,5 g  = 37,5 g proteiinia
Iltapala:
  • 2 siivua täysjyväleipää, keitetty kananmuna, 2 siivua juustoa, teetä maidolla = 5 g + 6 g + 5 g + 1,5 g = 17,5 g proteiinia

Yhteensä kyseisellä "ruokavaliolla" (plus leivänpäällis-tomaatinsiivun, aamupuuron marjojen, jne mahdollisesti sisältämät pari hassua grammaa) henkilö saisi siis päivässä yhteensä 104,9 g proteiinia. Tämä määrä riittäisi täyttämään melkein kahden päivän proteiinintarpeen.



Aikuisella proteiinin kokonaismäärästä 20% tulisi olla välttämättömiä aminohappoja. Välttämättömät aminohapot, joita on yhteensä 10, ovat siis niitä, joita keho ei pysty itse syntetisoimaan muista lähteistä. BCAA tai EAA-juomia (välttämättömiä, haaraketjuisia, jne aminohappoja sisältäviä drinkkejä) ei siis todellakaan tarvitse kitata joka välipalalla litroittain. Ja jos syö muutakin, kuin valkoista riisiä ja banaaneja, ei kyseisten juomien kulutukselle ole perustetta senkään vertaa.  Niinkutsutulta biologiselta arvoltaan hyviä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi maito, kananmuna ja vehnän proteiini yhdistettynä palkoviljaan. Ruoasta on siis mahdollista saada kaikki päivittäiset, välttämättömät aminohapot.

Mitä ylimääräiselle proteiinille tehdään?
Suuri osa suolistosta imeytyvistä aminohapoista kulkeutuu maksaan, jossa niistä syntetisoidaan esimerkiksi entsyymejä ja plasmaproteiineja. Kun proteiinia tulee ylimäärin, maksa osaa hienosti irrottaa aminohappojen aminoryhmän ja valmistaa loppuosasta rasvahappoja tai hiilihydraatteja. Karkeasti sanottuna ylimääräinen proteiini siis varastoituu yhtä lailla rasvana, kuin mikä tahansa muukin ylimäärin syöty ravinto, tai sitten sitä voidaan käyttää hiilihydraatin muodossa energianlähteenä, jos hiilaria ei juuri sillä hetkellä ole muusta lähteestä saatu.

Kannattaa siis miettiä pari kertaa, onko se aminohappojuoma tai ylimääräinen proteiinidrinkki todellakin tarpeen - ja menossa varmasti suoraan sinne takareiteen, eikä pelkästään lisäravinnefirman pankkitilille. Kirjoituksen tarkoitus ei ollut sinänsä ottaa kantaa proteiinilla kikkailuun esimerkiksi kehonrakennuksessa tai jollakin fitnessdieetillä. Sitäkään en missään nimessä kiellä, etteikö tavoittellisesti, tai ihan muuten vaan paljon urheilevan henkilön proteiinintarve kasvaisi. Se vaan monesti unohtuu (itsellänikin), että sitä protskua tulee muistakin lähteistä, kun kanasta ja rahkasta, ja että määriin voi joskus olla hyvä kiinnittää huomiota. Harva meistä kuitenkaan treenaa ihan Usain Boltina.

Jos 60 kiloinen tytteli vetelee joka aterialla 200 g raejuustoa, kanaa, pihviä tai tiun munia ja treenin jälkeen pari desiä heraproteiinia, ja olo on tukkoinen tai maha vähän jumissa, voi olla hyvä miettiä sitä omaa proteiininsaantiaan. Itse huomaan, että yritän helposti "korvata" proteiinilla hiilihydraatteja, koska proteiiniin yhdistyy niin vahvasti positiivisia, urheilullisia ja terveellisiä mielikuvia. Liika proteiini ei todennäköisesti sitä vastoin missään nimessä johda parempaan oloon tai edes tuloksiin.



Toisaalta en syytä nykytilanteesta myöskään ravintoteollisuutta. Proteiinin, jos jonkin kohdalla aivopesu on kyllä todellakin toiminut: juuri tutkailin kaupassa uuden skyr-rahkan ravintosisältöä. Purkin kyljessä oli kyllä isolla mainittu, että annos sisältää 15 g proteiinia, mutta niistä 20 grammasta sokeria per pikari, jotka siitä sotkusta tekevät hyvänmakuista, ei puolestaan oltu pahemmin tehty numeroa..

xx

perjantai 21. huhtikuuta 2017

23. Babyshower!

Rakastan yllätyksiä. Ja siis eritoten niiden järjestämistä! Pidettiin pitkäperjantaina meidän tulevalle mutsille babyshowerit, joita jännitin monta päivää etukäteen. Yllätys ja järjestelyt onneksi onnistuivat ihan täysin, vaikka osa järjestäjistä olikin toisilleen ennestään tuntemattomia! Teemana oli brunssi, koska tuleva äiti joutui vielä työvuoroon syöpöttelyn päätteeksi.








Babyshowerin ideahan on koota odottavan äidin läheiset yhteen ja juhlistaa tulevaa mammaa! Alkoholia ei kauheasti näissä kemuissa kulu, mutta hyvää ruokaa ja hemmottelua kannattaa kuitenkin sisällyttää mukaan. Lahjoja unohtamatta!

Itse keskityin lähinnä leipomiseen, tein porkkanakakun ja paria suolaista piirakkaa. Tytöt olivat myös taiteilleet ihan mielettömän vaippakakun! Masuasukki sai myös leluja, vaatteita ja kylpypyyhkeen, eikä äitiäkään oltu unohdettu. Koitettiin myös kaikki arvailla vauvan painoa, pituutta ja nimeä sekä syntymäpäivää, mutta muuten aika meni höpötellessä ja kahvitellessa. Kiireettöimä herkutteluaamuja voisi alkaa kyllä useamminkin pitää..





Mauno-masuasukin kakku oli mielestäni tosi mehevä ja hyvä, vaikka itse sanonkin! Tein kakun edellisenä iltana ja kuorrutin ja koristelin aamulla.  Kirjaimet taiteilin sinisestä sokerimassasta.

THE CARROT CAKE
  • 3 dl ruokokidesokeria
  • 3 munaa
  • 1,5 dl voita
  • 1,5 dl kookosöljyä/muuta kasviöljyä
  • 4,5 dl jauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 tl vaniljasokeria
  • kanelia
  • inkivääriä
  • kaardemummaa
  • 300 g porkkanoita
  • 100 g mantelirouhetta
Kostutus:
  • tilkka vettä ja sitruunamehua
Kuorrute:
  • 2 prk maustamatonta Philadelphia-tuorejuustoa
  • 50 g voita
  • n. 6 dl tomusokeria
  • sitruunamehua ja raastettua luomusitruunan kuorta
Vatkaa munat ja sokeri kevyesti vaahdoksi, lisää öljy ja voi. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa ja lisää seokseen. Raasta porkkanat ja purista niistä ylimääräinen vesi pois. Lisää porkkanat ja mantelirouhe taikinaan ja sekoita.

Kaada taikina voideltuun, ⌀24cm vuokaan ja kopauta varovasti ilmakuplat pois. Paista 170 asteisessa uunissa n. 45 min. Kokeile kypsyyttä puutikulla! Paistoaika voi vaihdella paljonkin riippuen uunista ja vuoan koosta.

Valmista kuorrute. Notkista tuorejuusto ja lisää siihen sulatettu voi, sekä tomusokeria vähän kerrallaan. Purista hieman sitruunamehua sekaan ja raasta puolikkaan sitruunan kuori mukaan.

Anna kakun jäähtyä ja leikkaa sitten kolmeen osaan. Kostuta pohjat kevyesti vesi-sitruunamehuseoksella. Levitä tuorejuustokuorrutetta jokaisen kerroksen väliin, muista jättää kuorrutetta myös kakun päälle!

Nam!


Seuraavana olis vuorossa sitten polttareita, tosin eri henkilölle..(?)

xx

maanantai 17. huhtikuuta 2017

22. Vlog numero 3 !

Siitäpä. Vähän on ollut viinittelyä ja babyshoweria tässä välissä, joten ihan noin suoraviivaisesti ei ole mun treeni- ja ruokarytmini pysynyt ruodussa ja edistynyt. Mutta urheiltu on ja syöty ihan hyvin kuitenkin! Baby steps! ;-D


xx

maanantai 10. huhtikuuta 2017

21. Wine, friends, family, raw cakes, korean BBQ

Kuten aiemmin jo puhuin, mulla oli pari päivämäärää tässä keväällä tiedossa, jolloin aioin ihan hyvällä omatunnolla ottaa vähän rennommin. Lähdettiin siis perjantaina aamusta Tampereelle viettämään pitkää viikonloppua, johon mahtui auringonpaistetta, ystäviä, perhedinneri ja illanviettoja..ja vähän shoppailua!










Testasin myös vihdoin paria erilaista raakakakkua, ja vaikka raakaleivonnaiset ovatkin aika pitkälti täysin erilaisia tavallisiin kakkuihin verrattuna, leipaisin sellaiset mielestäni ihan hyvällä menestyksellä! Ensimmäisestä kakusta ei jäänyt itselle kamalasti todistusaineistoa, mutta laitan toisesta reseptin nyt jakoon. Kakku tuli perhedinnerille jälkiruoaksi. Alkupalaksi äiti oli loihtinut parsakeittoa tuoreista parsoista, ja pääruokana herkultetiin korealaista barbequeta. Nam!

Väsymys on nyt ihan mieletön, vaikka viikonlopun piti olla rentouttava.. Sunnuntaina hölkkäiltiin Olgan kanssa noin tunnin lenkki, ja tänään ajattelin mennä työmatkat jalan. Pääsiäissuklaat unohdan kuitenkin nyt taas hetkeksi, eli ruokavaliossa ollaan taas täysillä kiinni! Salille on paluu sitten huomenna..

Kakun ainekset mittailin aika silmämääräisesti, sillä porukoiden astianpesukone oli hajonnut, enkä halunnut tehdä liikaa tiskiä kaiken maailman mittakupeilla. Siksi määrät ovat noin suurinpiirtein. :D




Vadelma-suklaa raakakakku

Pohja:
  • 1,5 dl taateleita
  • 1,5 dl manteleita
  • limemehua
  • (vettä)

Vadelmatäyte:
  • 1,5 dl vadelmia
  • vajaa desi kookosöljyä
  • vaahterasiirappia (maun mukaan)
  • limemehua
  • 2 dl yön yli liotettuja cashewpähkinöitä
  • inkivääriä

Suklaatäyte:
  • vajaa desi kookosöljyä
  • vaahterasiirappia (maun mukaan)
  • 2 rkl raakakaakaojauhetta
  • 2 dl yön yli liotettuja cashewpähkinöitä

Laita cashewpähkinät veteen likoamaan 6 tunniksi, tai yön yli. Soseuta taatelit ja mantelit mössöksi, lisää maun mukaan limemehua ja (pieni tilkka) vettä, kunnes pohja on käsiteltävissä. Taputtele pienehkön irtopohjavuoan pohjalle ja laita pakkaseen.

Sulata kookosöljy. Soseuta kaikki ainekset ja lisää makeutusta, inkivääriä ja limemehua maukusi mukaan. Levitä täyte pohjan päälle tasaisesti ja laita pakkaseen.

Soseuta puhtaassa kulhossa suklaatäytteen ainekset, levitä vadelmatäytteen päälle ja laita pakasta vähintään neljä tuntia. Kakku kannattaa ottaa sulamaan huoneenlämpöön n. 3 tuntia ennen tarjoilua, jotta se ehtii sulaa tarpeeksi, muttei liikaa.

Sihvilöi raakakaakaojauhetta valmiin kakun päälle ja koristele!



xx

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

20. Beauty is pain and there's beauty in everything

Mulle tulee välillä tietynlainen..someähky.



Ahdistun, jos en ole hetkeen päässyt selaamaan Instagramia, kun uusia julkaisuja on yhtäkkiä hirveä määrä. Ja suurin osa niistähän on minulle henkilökohtaisesti täysin turhia - täysin tuntemattomien ihmisten julkaisuja. Ahdistushan kumpuaa siitä, kun ne kaikki kuvat pitäisi saada käytyä läpi, ettei missaa mitään tärkeää. Missä vaiheessa tosta omenakapulasta tuli niin aikaavievä ja oleellinen osa päivää? Ja tilannehan ei pääty onnellisesti, kun instakuvat on käyty läpi. Vielä on snapchat, instastory ja facebook koluttavana..ehkä iltalehti. Muita sovelluksia en onneksi ole ottanut vielä säännölliseen käyttöön.. Ikään kuin muutenkaan ehtisin ikimaailmassa käydä läpi kaikkia itseäni kiinostavia someen ladattuja kuvia elämäni aikana.

Some on taistelu, jota et voi voittaa. Suurin osa julkaisuista on ennenkaikkea täysin turhia ja joku on niissä kivoissa kuvissa aina tehnyt jotain paremmin ja kauniimmin kuin sinä (meikkinsä, sisustuksensa, parisuhteensa, reissunsa, etc). Siinä sitten tarkastelet peilistä omia silmäpusseja ja heität olkkarin pöydälle mädäntyneet tulppaanit roskiin. Viime aikoina someilluusio on päässyt laajalti otsikoihin. Photoshopin käsite on vanha, uusimpana tulee vatsalihasten flexaus ja kevyt pyllistys. Johan näyttää vyötärö kapealta ja päkki on taatusti shredded. Jos ihossa on jotakin perinpohjin pielessä, sitä on nykyään vaan cool ja rohkeaa esitellä.



Itsensä rakastamista ja suvaitsevaisuutta korostetaan paljon, mutta jos sitä omaa itsetuntoa kohotetaan ottamalla keimailuselfie alusvaatteissa, treenatut pakarat pystyssä, täydelliset instakulmat otsassa - kuinka uskottavaa se on? On totta, että hyvä olo kumpuaa sisältä. Mutta kuinka moni myöntäisi käyttävänsä contouria tai treenaavansa pakaroitaan ainoana ihmisenä, yksin autiosaarella?

Luin jokin aika sitten artikkelin, jossa oli selvitetty, miten some vaikuttaa nuorten itsetuntoon. Tulos oli erittäin positiivinen: nuoret vakuuttivat, että joka paikasta tursuilevat kuvat ja videot eivät aiheuta heille ulkonäköpaineita. Mutta entäs me vähän vanhemmat nuoret?

Kauneus on katoavaista, joten miksi me asetetaan sille joskus niin suuri painoarvo? Siellä se Kim K:kin istuu muutaman vuoden päästä luksushuvilassaan vaipoissa, jos ei onnistu tuhlaamaan kaikkea omaisuuttaan ennen sitä, tai poistu jostakin syystä keskuudestamme.

Itsensä kehittämisessä ja puunaamisessa ei ole mitään väärää. Parhaimmillaan ehostautuminen on sen oman persoonan esiintuontia ja lisää itsevarmuutta ja -tuntoa. Liian usein lukee kuitenkin tarinoita, joissa miljoonia euroja satoihin kauneusleikkauksiin törsännyt "kaunotar" vain toivoo, ettei ikinä olisi astunut veitsen alle.

xx

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

19. Eat, train, vlog, repeat

Jeii! Nyt olis taas uus video ulkona! Juttelen mm. vähän siitä viime postauksessa pohjustamastani kesäkuntoprokkiksesta ja sain purkkiin myös pienen treenipätkän. Viikonloppu meni tosiaan vielä synttärihumussa, mutta sunnuntaina..ja kunnolla sitten maanantaina alkoi paluu suunniteltujen ruokien pariin ja nyt on taas treeniviikko täysillä käynnissä.



xx

maanantai 27. maaliskuuta 2017

18. Vieläkö ehtii kesäkuntoon 2017?



Mä olen (salaa) sellainen ikuinen kesäkunnon tavoittelija. Asiaa ehkä haittaa se, että oon vähän liian mukavuudenhaluinen, tykkään syödä, eikä mulla ole kuitenkaan ihan hirveästi ylimääräistä. Tykkään siis kropastani myös näin. Lihasta on tässä opiskeluvuosina kyllä tarttunut selkeästi ihan kilojen, vanhojen, kiristävien housujen ja peilikuvan perusteella, mutta ihan pelkkää pattia se kaikki toki ei ole..

Kuulin, että mun kaverini oli aloittanut noudattamaan tarkempaa ruokavaliota ja treeniohjelmaa nyt kesään asti, joten siitä se ajatus sitten lähti. Puhuttiin, että asiaa vaan valitettavasti vaikeuttaa se, että kun normaalisti jo syö vihanneksia ja kanaa, ja treenaa paljon (myös aerobista), sen muutoksen eteen joutuu tosissaan näkemään vaivaa. Otin vähän alkumittoja ja kuvia ja näin, kuten hyvään (..kutsutaan tätä nyt sitten ihan rehellisesti dieetiksi) dieetinaloitukseen kuuluu, mutta palataan niihin sitten, jos tämä homma alkaa näkyä oikeasti jossain! :-D

Aloitin nipistelyn jo muutama päivä sitten, mutta viikonlopulle jo viikkoja sitten sovitut kaverini synttärit veivät tietysti viikonloppuna punaviinin ja GT:n ääreen. Suunnitellusti päätin siis kaikesta tästä kikkailusta huolimatta mennä ja pitää hauskaa, mutta nyt vähän kaduttaa, kun kesäaikaan siirtymisen vuoksi yöunet jäivät ihan liian lyhyiksi ja olo on vieläkin vähän kura..  Ja alkoholihan ei tunnetusti terveelliseen ruokavalioon ainakaan suuremmilla annoksilla kuulu! Mun piti maanantain kunniaksi palata ruotuun ja lähteä treenaamaan, mutta otinkin sitten kolmen tunnin päikkärit.. Minä, joka en ikinä skippaa treenejä, teen niin sitten kaikkein ratkaisevimmalla hetkellä! No, tulipahan edes pyöräiltyä töihin ja huomiselle on sitten tuplatreenit tiedossa! Ruokavalioon oon onneksi palannut taas ihan onnistuneesti.




Mitään kitudieettiä en ajatellut vetää, mutta sopivalla kalorivajeella kuitenkin. Mahdollisimman puhdasta sapuskaa, eikä mitään ylilyöntejä, kuten pussillista hunajakuorrutettuja cashewpähkinöitä päivässä.. Hah, mun tän hetken suurin paheeni. Katson nyt viikon tai pari, alkaako mitään tapahtua ja teen sitten muutoksia jos ei. Eniten stressaa, saanko pidettyä motivaatiota yllä, koska se on ollut aina mun suurin heikkouteni. Nyt kun tästä on näin julkisesti puhuttu, on varmaan pakko koittaa pysyä suunnitelmassa! Menen huhtikuun alussa vielä Tampereelle käymään, joten siellä en ala punnitsemaan kanoja tai nipottamaan lasillisesta punkkua, koska ei tässä mihinkään kisalavoille olla tähtäämässä. Muuten olis tarkoitus vetää kohtalaisen tiukkaa linjaa kesään asti.

Oon erityisesti makean perään, mutta eiköhän sitä ole tässä syöty taas. Santun synttäreitä juhlistettiin perinteisen kermakakun voimin ja tuon sitruunajuustokakun vein siis kaverilleni lahjaksi. Huh. Tein viikonlopusta ja dieettisuunnitelmista myös vlogia, mutta editointi on vielä sen verran vaiheessa, että se olis tulossa pihalle vähän myöhemmin.

xx

ps. Ja vastaushan postauksen otsikkoon on, että ehtii. Toki tämä on lähtötilanteesta hyvin pitkälti riippuvaista, mutta pari kiloa pystyy varmasti tiristelemään ihan sitä itseään, normaalipainonkin rajoissa. Aloittaa pitää kuitenkin täysillä! Otan muuten sitten kaikki tsempit riemulla vastaan.. :-D

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

17. My first vlog !!!

Heipäheii!! Nyt se on tapahtunut. Oikeastaan jo kahteen kertaan, mut se ensimmäinen oli harjoittelua ja päätin että julkaisukelvoton.. Ja niin kyllä oikeastaan tämäkin. Mutta jostain pitää aloittaa. :-D

Olisin tietty voinut tehdä jonkun esittelyvideonkin, mutta mitä turhia, suoraan asiaan vaan. Videolla siis mm. vähän jotain turhanpäiväisiä mietteitä aupairit-ohjelmasta, koiranomistajan arkea, työmatka ja pieni treenipätkä. Enjoy!




xx

perjantai 17. maaliskuuta 2017

16. Haittaako, vaikkei noudata treeniohjelmaa?

Treenaamisesta on todella onnistuttu tänä päivänä tekemään bisnestä. Muistan hyvin, kun vuosia sitten taitoluisteluharjoituksissa tehtiin vatsalihasliikkeitä, ja mä aina ihmettelin, miten ne mun ryhmäläiset olivat niin nopeasti valmiita. Ei silloin rääkätty itseään vapaaehtoisesti, ovelimmat lintsasi, kun mä tein tunnollisena tyttönä joka ikisen määrätyn toiston. Vatsalihaksethan eivät sinänsä ketään kiinnostaneet, kunhan tehtiin mitä valkku sanoi, että päästiin sitten joskus kotiin syömään pari lautasellista Weetoksia iltapalaksi.

Mutta olihan sillä valkulla aina joku suunnitelma, mitä ominaisuuksia oli milloinkin tarkoitus kehittää. Nykyään niitä ääbsejä havitellaankin sitten ihan senkin edestä, ja enemmän tai vähemmän urheilullisissa piireissä on ymmärretty, että suunnitelmallisuus on se, mikä kantaa hedelmää.



Oon itse kokeillut joitakin netistä löytämiäni treeniohjelmia, ja viimeksi Fitverstaalta promotarkoituksessa testiin saamaani ohjelmaa. Ne ovat sisältäneet ehkä joitakin erikoistekniikoita, kuten super- tai pudotussarjoja, mutta aika pitkälti ihan perus bodaustyylistä treeniä. Sillä tyylillä on hyvä aloittaa tunnustelemaan liikkeitä, liikeratoja, tekniikoita ja painoja, jos salitaustaa on vähän vähemmän - ja takoa kunnolla menemään, jos nämä seikat ovat jo hallussa. Itse huomaan, että perus-salitreeni lipsahtaa kuitenkin joskus vähän sinne mukavuusalueen sisäpuolelle. Etenkin, jos yhtään väsyttää.. Tähän vaikuttaa suuresti myös treenijako, joskus jaoin treenit hyvinkin tarkasti eri lihasryhmille pitkin viikkoa tyyliin käsivarret omana päivänään..

Jossakin kohtaa aloin miettimään, että jos tosiaan jakaa vaikka viikottaiset viisi salitreeniä aina eri lihasryhmälle, esimerkiksi jalat tulee silloin tehtyä vain kerran viikkoon. Ja hauispäivänä ei välttämättä kerkiä pahemmin edes hengästyä. Onko se sitten kokonaisvaltaisesti kehittävää, riittääkö kerta viikkoon oikeasti muokkaamaan niitä jalkoja? Veikkaan, että joku Bullmentula saattaa ehkä saada kyseisestä tyylistä hyödyt irti, sillä treenit ovat lihasryhmää kohden niin älyttömän kovat, että palautumisessa todella kestää useampi päivä. Ja toki ammattilainen saattaa myös vetää parikin salitreeniä päivään. Mulla itselläni taas ei ole sentään sellaista draivia salitreeniin, että jaksaisin hakata hauistreenissä ne patit ihan äärirajoilleen.



Toisaalta valmiit ohjelmat ovat kivoja, kun tietää tekevänsä monipuolisesti kaikkia lihasryhmiä. Toisaalta taas tykkään kauheasti treenata fiilispohjalta, vaikka penkki- ja hauistreenit jäisivät välillä vähemmälle. Kun viikko ei ole pungettu täyteen painoilla pumppailua, tulee myös käytyä spinningissä tai jumppailtua aerobista kuntoa, mistä tykkään myös älyttömästi! Osaan kyllä tehdä kovia treenejä itsekseni, mutta jos on tosi löysä ja väsynyt fiilis, pääsen ryhmäliikuntoihin muiden käskytettäväksi. Viime aikoina oon myös innostunut tekemään erilaisia circuit-tyyppisiä treenejä, joissa ei brassailla painoilla, mutta syke pysyy hyvin ylhäällä. Niihin löytyy paljon ohjeita ja inspiraatiota netistä ja instasta. Ja vaihtoehtoja löytyy, jos joku liike on liian raskas. Tän hetken lemppari on ehdottomasti Queen Of Workouts, eli Alexia Clark. Mimmi on ihan törkeessä kunnossa!

Käytän paljon puhelimeen ladattavaa intervallisovellusta (näitä löytyy paljon erilaisia), johon saan ajastettua liikkeet, kierrokset, sekä kierrosten ja liikkeiden väliset tauot. Liikkeitä kannattaa valita sen verran, että suunnilleen muistaa, mitä päivän treeniohjelmaan kuuluu. Näin aikaa ei kulu liikkeiden tarkistukseen. Tekee sitten enemmän kierroksia. Usein myös painotan treenissä joko ylä- tai alakroppaa.

Loppuun vielä yksi liikkeidensä puolesta helpohko intervallitreeni, jolla varmasti saa sykkeet kattoon. Tämäntyyppisten treenien ei välttämättä tarvitse kestää tuntia, 10-20 minuuttia riittää hyvin. Alkuun lämmittelen yleensä hyvin, ja loppuun teen vatsoja tai venyttelen, niin kyllä noita ihan treeneiksi voi kutsua!

KOKO KEHON INTERVALLITREENI
  • kahvakuulaheilautus 30 sek
  • boxihyppy 30 sek
  • rinnalleveto + etukyykky kahdella kahvakuulalla tai tangolla 30 sek
  • vuorikiipeilijä 30 sek
  • burpee punnerruksella 30 sek
Kierroksia 3-4, joiden välissä 30 sekunnin lepo. Liikkeiden välissä 15 sekunnin lepo. Treenin kesto 12-16 minuuttia, kierroksista riippuen.



Jos sinne salille ei tule muuten lähdettyä, on ihan hyväkin tehdä tai teetättää itselleen ohjelma, jotta sitä lusmuilua ei pääse tapahtumaan. Toisaalta oon myös alkanut oivaltaa, että duracellpupunkin on hyvä kuunnella kehoaan välillä ja ehkä jopa suunnitella itselleen ne lepopäivät. Mitä treenaamiseen tulee, oon meinaan itse aina ollut tosi tunnollinen, ja joskus tämä on kostautunut sillä, että lepo on jäänyt ihan liian vähälle. Jos oon vetänyt viisi jumppaa viikkoon ja kuudentena päivänä töiden jälkeen väsyttää, voi ehkä olla ihan OK jäädä sohvalle, eikä hampaat irvessä vääntäytyä tekemään paskaa treeniä. Levossa tapahtuu kuitenkin se kehitys, kun vaan on ensin treenannut. Ja sitä kehitystähän tässä haetaan, vai?

xx

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

15. Brushes

Nämä mun ihanat yksisarvis-siveltimet ovat olleet nyt käytössä jo hetken aikaa, mutta ovat niin kauniit, että ansaitsevat silti maininnan täälläkin! Tilailen jonkun verran Wishiltä ja Aliexpressiltä sekä eBaysta irtoripsiä ja siveltimiä, ym. kauneushömppää. Hinnat ovat huomattavasti esimerkiksi Sokosta halvemmat ja laatu yleensä oikein passeli. Jostain (pahimmillaan) kertakäyttöisistä ripsistä joutuu Suomessa pulittamaan joskus toista kymppiä, kun eBaysta saa täysin vastaavia 19 sentillä. Toki kotimaista on kiva suosia ja näin, mutta jossain menee pienituloisen opiskelijan kipuraja. Valitettavasti.

Näistä siveltimistä taisin Wishillä maksaa posteineen muistaakseni 6 euroa. Värejä ja pakkauskokoja oli vaikka mitä, mutta tuo vaaleanpunainen ja pronssi iskivät muhun eniten! Tarvitsin myös lähinnä puuteri- ja aurinkopuuteri-, sekä poskipunasivellintä, joten 5 kappaleen pakkaus oli riittävä.

Siveltimet oli pakattu hyvin ja ne saapuivat parissa viikossa. Karvoja ei ole toistaiseksi lähtenyt yhtään ja siveltimet ovat pysyneet hyvässä kunnossa! Toki tuo valkoinen kärki nappaa jonkun verran meikkiä itseensä ja muuttuu beigeksi, mutta pesulla ne saa taas puhtaiksi. Harjakset ovat älyttömän pehmeät, joka voi olla plussa tai miinus. Tuntuu välillä, että sivellintä saa pyöritellä puuterirasiassa raivolla, että niihin tarttuu väriä. Toisaalta ei tule niin herkästi levitettyä liikaa esimerkiksi aurinkopuuteria.. Mulla on myös tällä hetkellä käytössä kakkumainen puuteri, joten irtopuuterin kanssa tilanne voi taas olla eri!

Wish ja muut kiinakaupat ovat kivoja, koska tuotteita on mitä kekseliäämpiä ja kauniimpia erilaisia, ja hinnat ovat usein todella edullisia. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos diili vaikuttaa liian hyvätlä ollakseen totta, se harvoin on. Itse en kauheasti viitsi tilata esimerkiksi vaatteita, koska halvat rätit ovat todennäköisesti myös tosi halvan näköisiä. Ja "kalliimpien" ja laadukkaampien tuotteiden kanssa se on sitten ihan sama ostaa ne rätit H&M:ltä. Pidän kiinatuotteissa sellaista 5-10 euron rajaa aika maksimina, enempää en pöljästä roinasta (joka saattaa vieläpä hukkua jonnekin matkalla) viitsi maksaa.

Kannattaa myös ottaa pitkät postitusajat huomioon: jos tarvitset juhliin ripset huomiseksi, ne kannattaa ehkä ostaa sieltä Sokokselta. Itse en kamalasti jaksa vahdata postilaatikolla, pikkupaketit tipahtavat sieltä sitten kun tipahtavat. Toistaiseksi olen kuitenkin saanut aina juuri sitä, mitä olen tilannut, eikä yksikään tuote ole jäänyt lopulta saapumatta!


xx