sunnuntai 12. helmikuuta 2017

5. Superfoodit ja ravintolisät

Lupasin palata aiheeseen superfoodit. Iho hehkuu, uni paranee, stressi lievittyy, kilot karisee, hiukset paksuuntuvat. Lupauksia piisaa, lista on loputon. Itse olen parin luontaistuotteita ja homeopatiaa koskevan yliopistokurssin käyneenä monen superfoodin ja ravintolisän tehon suhteen hieman skeptinen.



En ymmärrä, mikseivät ihmiset tajua nykypäivänä, että ihan kaikessa ei ole nopeaa ratkaisua tai oikotietä onneen. Nykyään voit tilata pizzaa puhelimella kotiovelle, ei olisi onnistunut muutamia vuosia sitten. Mutta kun vuosia kovaa treenannut ja täydellisen optimoitua ruokavaliota noudattava ihminen kehuu jotakin lisäravinnehöttöä, totta kai nyt voi olettaa, että kuka tahansa tavan jantteri saa samanlaisen ruskettuneen ja lihaksikkaan kropan samaa tuotetta käyttämällä.
Ravintolisät ja superfoodit ovat oiva lisä ruokavalioon, mutta ruokavaliotaan ei kannata ehkä pohjata täysin niihin. Uskon, että vaikkapa hyvä viherjauhe varmasti lisää päivittäisen ruokavalion vitamiini- ja kuitumäärää, mutta yhdestä teelusikallisesta tuskin on korvaamaan koko päivän kasvisannosta. Olen itse utelias testaamaan kaikkea terveelliseksi väitettyä ja saada kokeiluista vielä mahdollisimman hyvänmakuisia. Jos viherjauhepurkki saa mut useammin pyöräyttämään pinaatti-selleri-smoothien, ei se voi olla täysin huono juttu.

Hälytyskellojen pitäisi myös soida, jos hiusravinne muuttaa jonkun mainoskasvon mukaan muutaman viikon käytön jälkeen hiukset "huomattavasti paksummiksi".  Joku tuuheuttava shampoo ehkä voisi pariksi päiväksi lunastaa tuollaisen lupauksen, mitä tulee ihmisellä hiusten normaaliin kasvuvauhtiin. Mutta suun kautta otettava ravinne? Pari viikkoa? Haloo.



Mut potkittiin taannoin yllättäen pihalle eräästä Facebook-ryhmästä, kun kehtasin vähän kyseenalaistaa ryhmäläisten hoitomuotoja. Antibioottiresistenssi on vakava ongelma, enkä todellakaan kannata antibioottien tarpeetonta tai "varmuuden vuoksi" - käyttöä. Siinä kohtaa, kun lapsen silmätulehdusta ei suostuta hoitamaan antibioottitipoilla, (jotka eivät hyvänen aika edes imeydy merkittävissä määrin verenkiertoon, tai vaikuta suoliston bakteerikantaan haitallisesti) vaan silmään ollaan tunkemassa kaikkea raa'asta kananmunanvalkuaisesta kamomillateehen ja äidinmaitoon, (true story!!!) näen kuitenkin punaista.

Lääkkeiden suhteen ollaan enenevissä määrin kriittisiä. Minkä takia se sama kriittisyys unohtuu täysin, kun puhutaan superfoodeista tai ravintolisistä? Jos joku bloggari tai hyvinvointiyrittäjä kehuu, että hyvän olon salaisuus on tässä purkissa, (jonka sattumoisin saat ehkä jopa ostettua kyseiseltä henkilöltä) miten se lähdekritiikki yhtäkkiä katoaa täysin? Harva tajuaa, minkälainen työ lääkkeellä on takanaan ennen kuin sen valmistamisesta voidaan edes nähdä unta. Urakassa voi kestää kymmenenkin vuotta, että yksi pieni tabletti saadaan markkinoille. Eikä laadunvalvonta suinkaan pääty siihen. Entä ravintolisien kohdalla? Senkun pakkaa tavaran purkkiin ja puskee cittarin hyllyyn. Joku nätti naama siihen ja vähän paljasta pintaa, niin näyttää tehokkaammalta.



Oletko koskaan tarkastellut erilaisia, mahdollisesti itsellesi tuntemattomia ravintolisäpurkkeja? Miettinyt, miksei purkkiin ole kirjoitettu, mihin tuotetta käytetään? Se johtuu yksinomaan siitä, että terveysviranomaiset kontrolloivat pakkausmerkintöjen tekstejä; tieteelliseen tietoon perustumattomia väitteitä ei saa julkaista. Käytännössä tämä on hyvä juttu, sehän tarkoittaa, ettei kuluttajaa saa johtaa harhaan.

Olen itse alavalinnastani huolimatta sitä mieltä, ettei lääke välttämättä aina ole paras ratkaisu. Monta sairautta voitaisiin ehkäistä ja pillereistä päästä eroon ihan yksinkertaisesti elintapoja muuttamalla. Siihen saakka voi kuitenkin olla todellakin hyvä ottaa ne lääkkeet, jotta myöhemmiltä komplikaatioilta vältytään. Luonnonmukaisuus on myös kovaa huutoa, toisinaan ihan niiden lääkkeidenkin kohdalla. Se sun keho kun ei kuitenkaan tiedä, onko verenkiertoon putkahtanut vierasperäinen molekyyli porkkanasta uutettu, vai lääketehtaasta peräisin. Se käsitellään ja poistetaan yhtä kaikki.



Tähän loppuun esimerkki tuotteesta, jonka käyttäjistä ja tuotteesta itsestään mun on ollut vaikea muodostaa mielipidettä. Juice+ -kapselit. Toisaalta olen tosi kokeilunhaluinen ja testailen mielelläni uusia juttuja. Joku tuossa vaan mättää ja pahasti. Ensinnäkin kyseisten kapselien ainesosaluettelo ei osu ihan hetimmiten silmään, kun puljun sivuja selailee. Ympäripyöreästi selitetään, että kapselit tarjoavat hyvää näin ja näin monesta kasviksesta ja hedelmästä. Kuinka paljon elämäneliksiiriä pariin nallekarkkiin mahtuu, kysynpähän vaan? Laadun takaavat "jatkuvat laboratorioseurannat, joista vastaa SGS INSTITUT FRESENIUS". Paskapuhetta, mutta uskon. Pahimmillaan - tai parhaimmillaan Juice plussasta saa pulittaa kuussa 86 euroa, tilaus on jatkuva.

Toisaalta jengi on ainakin facebookryhmissä aivan hurmioissaan. Iho hehkuu, uni paranee, stressi lievittyy, kilot karisee, hiukset paksuuntuvat ja mitä niitä nyt oli. Toisaalta olisi hauska kokeilla, alanko itse voida niin käsittämättömällä tavalla paremmin noiden kapseleiden ja soppajauheiden avulla, kuin moni kehuu yhtäkkiä voivansa. Toisaalta tuo 86 euroa kuussa on ehkä vähän turhan suolainen, kun todennäköisesti saan saman hyödyn ostamalla pari kiloa Rainbow:n kukkavihanneksia ála 0,79€/250 g. Ja kun todennäköisesti nuo täydellisen valaistumisen kokeneet ihmsiet ovat alkaneet lisätä ruokavalioonsa Juice+:n kanssa juurikin niitä vihanneksia ja hedelmiä. Tietenkään unohtamatta sitä maagista ihmeparantajaa nimeltä placebo. Edellinen lause ei muuten sitten ollut vitsi!

xx

Mun kuvat: Jennamari T. <3 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti