lauantai 4. maaliskuuta 2017

11. Simple nail tutorial

Noniin, nyt sitä kynsitutoriaalia! Näin alkuun täytyy huomauttaa, etten ole mikään sertifioitu kynsiammattilainen, vaan ihan itseoppinut. Oon kuitenkin huomannut ja lukenut muutamia seikkoja, jotka on hyvä ottaa huomioon manikyyriä tehdessä. Teen itse kynnet kutakuinkin tällä tyylillä, koristeita vaihdellen.

Rakennekynsiä voi käytännössä tehdä kahdella eri tavalla; akryyli- tai geelitekniikalla. Näiden ero on se, että akryylikynnet kovettuvat ilman vaikutuksesta, mutta geelit tarvitsevat kovettumiseen uv-valoa. Geelikynsissä (joita itse teen) on muutamia etuja suhteessa akryyleihin. Geelit eivät tosiaan kovetu omia aikojaan, jolloin geeliä voi muotoilla rauhassa kynteen ilman kiirettä. Geeli myös joustaa akryyliä paremmin, eikä siis napsahda ihan heti poikki. Toisaalta akryyli on kovuutensa vuoksi kestävämpää. Geelikynsien poisto vaatii viilausta, akryylit voidaan liottaa asetonilla.

Omat kynteni ovat kasvaneet sen verran pitkiksi, etten oikeastaan ikinä pidennä kynsiäni. Luonnontilassa mun kynsistä kaikki kymmenen eivät kuitenkaan yleensä ehdi kasva pitkiksi, aina joku lohkeaa tiskatessa, tms. Geelillä voi siis myös vahvistaa omia kynsiä. Pidentämisen voi puolestaan hoitaa kynnen kärkeen liimattavilla muovisilla tipeillä tai muottia käyttämällä, jolloin pidennys on pelkkää geeliä. Niistä myöhemmin, tässä tutoriaalissa keskityn nyt vaan ns. oman kynnen geelaukseen.








Tarvikkeita, koristeita, siveltimiä sun muita voi hamstrata ajan kanssa lisää, mutta muutama oleellinen perusjuttu on hyvä olla olemassa ennen kynsistudion pystyynlaittamista. Monet nettikaupat myyvät valmiita aloituspakkauksia, joilla yleensä pääsee hyvin alkuun! Esimerkiksi pora kannattaa hankkia vasta kun hommaan on kunnolla tatsia, sillä kun voi tehdä vahingossa pahaa jälkeä. Kutakuinkin välttämättömiä ovat ainakin:
  • UV-uuni
  • viila/viiloja (esim. kuvassaoleva banaaniviila, jossa toinen puoli karhea ja toinen vähemmän karkea
  • käteensopiva sivellin
  • noita valkoisia "paperilappuja" (tavalliset vanulaput ovat hommaan huonoja, koska niistä irtoaa nukkaa!)
  • puutikku
  • isopropyylialkoholipohjaista cleaneria (kynsilakanpoistoaine/asetoni ei käy!)
  • jonkinlainen primer
  • 1-faasin geeli tai pohja-, rakenne-, ja viimeistelygeeli
  • värigeeli tai värillinen geelilakka
  • hyvä lamppu
  • kangas tai lehti, jolle kerätä kynsipöly

Tässäpä nämä mun huoltoa kaipaavat kynteni, eli tämä olis nyt siis se ennen-kuva. Vähän puuttuvia timantteja ja omaa kynttä jo muutamia millejä paljaana..söpöö.





Homma alkaa siis vanhojen geelien viilauksella. Geelikynsien teko on n. 70% viilausta..tai siltä se ainakin tuntuu.. Vanhoja geelejä ei suinkaan tarvitse saada kokonaan pois, riittää, että pinta on tasainen, eikä vanhaa väriä ole enää näkyvissä. Myös ilmakuplat on hyvä viilata pois, jotta uudet kynnet myös pysyvät! Vanhat geelit eivät siis saa repsottaa kynnestä yhtään. Pohjatyön merkitystä en voi korostaa liikaa, mikään ei ole ärsyttävämpää kun käyttää kolme tuntia kynsiin, jotka irtoavat seuraavaan päivään mennessä. Jos kynsissä ei ole aiemmin ollut geeliä, täytyy kynnen pinta silti karhentaa hellävaraisesti viilalla. Jossain kohtaa on myös fiksua työntää kynsinauhat kunnolla taakse, vaikkapa puutikulla.

Kun kynnet on viilattu sopivan pituisiksi ja kivaan muotoon, ne puhdistetaan pölystä. Tähän suosittelen ihan vesipesua ja cleaneria. Ylimääräinen pöly ja rasva heikentävät geelin pitoa, joten tässä kohtaa kannattaa olla huolellinen. Kun kynsi on puhdas, lisätään primer. Itse käytän nestemäistä primeriä, joka tekee siis luonnonkynnen pinnasta sellaisen, että geeli tarraa siihen paremmin. Tämän jälkeen laitan yleensä varmuuden vuoksi vielä ohuen kerroksen geelimäistä primeriä, joka siis kovetetaan UV-uunissa. Geeli kovettuu kahdessa minuutissa ja useimmissa uuneissa onkin kahden minuutin asetus valmiina yhden napin takana.




Kun primer on kovetettu uunissa, aletaan kynnen muotoa rakentaa rakennegeelillä. Tavoitteena on kaunis, niin sanottu C-kurvi. Kynnestä ei siis ole tarkoitus tehdä tasapaksua, vaan sen kuuluu hieman ohentua kärkeä kohti. Tässä kohtaa on erityisen tärkeää varoa, ettei geeli vain missään kohtaa kosketa kynsinauhaa. Jos näin käy, kannattaa kynsinauhan juuresta pyyhkäistä esimerkiksi puutikulla geeliä pois. Tämä estää kynsien ilmaantumisen (=repsottamisen/irtoamisen).

Rakennegeeliä kovetetaan taas uunissa 2 minuuttia. Tämän jälkeen pinnasta voidaan pyyhkiä tahma cleanerilla pois, ja kynsi viilataan lopulliseen muotoonsa. Sanoinhan, että tää on yhtä viilausta tää homma..

Viilauksen voi myös jättää pois ja lisätä värin suoraan tässä kohtaa (ilman tahman puhdistusta), mutta jos muodosta haluaa kauniin, suosittelen viilausta. Geeli valuu usein uunissa hieman johonkin suuntaan, muodostaa joskus kynnen keskelle loivan kuopan, tai sitten kynsi ei ole koskaan näyttänytkään hyvältä uuniin mennessään. Joka tapauksessa, jos tahman päättää pyyhkiä kynnestä pois, täytyy kynsi ainakin karhentaa viilalla ennen uuden geelikerroksen lisäystä!







Sitten kun muoto miellyttää ja kynnet on kauttaaltaan taas karheat, pyyhitään pölyt jälleen pois ja voidaan aloittaa värin lisäys. Kaivelin kaapeista mun Saksanaikaisia geelejäni, ja päätin testata, pelittääkö ne enää. Valitsin punaisen geelin, joka kyllä kovettui normaalisti, mutta oli tosi ärsyttävän läpikuultava. Jouduin siis lisäämään useamman kerroksen toivotun peittävyyden saavuttaakseni. Aina, kun uutta geeliä lisätään, täytyy muistaa kovettaa kerros uunissa 2 minuutin ajan! Jos tahmaista kerrosta ei pyyhi cleanerilla, geeliä voi kuitenkin lisätä suoraan edellisen kerroksen päälle heti uunista tulon jälkeen.

Kun kynnet on saatu väritettyä, voidaan lisäillä glitteriä tai liimailla koristeita. Mä halusin tällä kertaa kuitenkin ihan yksinkertaiset, punaiset kynnet. Kun peittävyys oli riittävä, lisäsin vielä kerroksen päällisgeeliä (joka ylläri kovetetaan taas uunissa!). Tässä voi käyttää ihan geeliputelissa olevaa viimeistelygeeliä tai juoksevampaa top coat-geelilakkaa, jota saa kynsilakkapullon näköisessä pakkauksessa. Viimeinen kerros ikään kuin lukitsee värin kynteen ja lisää geelikynsille ominaisen kiillon. Vielä puhdistus cleanerilla ja manikyyri on vihdoin valmis!

No jotta tämä ei olisi tässä, päätin kuitenkin seuraavana päivänä haluavani vähän mattaisemman lopputuloksen. En omista mattaista lakkaa, joten karhensin kynsien pinnan kevyesti todella "hienojakoisella" buffer -nimisellä vaahtomuoviviilalla. Lopulta kynnet näyttivät sitten tältä.



Tästä geelikynsihömpötyksestä voisin kirjoittaa vaikka oman kirjan. Mutta tyydytään nyt toistaiseksi ihan näihin postauksiin, joita siis todennäköisesti tulossa taas jossakin kohtaa lisää!

xx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti