tiistai 7. marraskuuta 2017

43. Whole foods

Huh. Mun työaikani sivuapteekissa on nyt tällä viikolla puoli kymmenestä puoli kuuteen, ja musta on tuntunut, että kello on ihan hirveästi, kun pääsen illalla salin ja kaupan kautta kotiin. Takki niskassa pitää aamulla olla kuitenkin jo varttia vaille yhdeksän, joten aamutkin olen käyttänyt aika pitkälti vain aamutoimiin..

Mietin jokin aika sitten, että pitäisi paremmin jaksaa preppailla itselleen valmiiksi eväitä, mutta Prisman tuoretiski on vähän liian usein vetänyt puoleensa. Toisaalta loimulohta saa edullisesti henkilökuntahintaan ja salaatit ovat raikkaita ja monipuolisia, mutta pidemmän päälle se vaan tulee taloudellisemmaksi tehdä sapuskat itse. Ja kun pitkään syö saman paikan ruokia, alkavat ne kaikki maistua vähän samalta, vaikka ainesosat hieman vaihtelisivatkin. Ravintoloissa ja kahviloissa työskennellessäni on aina käynyt samoin? Ehkä Prisman salaateissa on joku oma, tietty kylmähuoneen aromi, tai jotain.. Nyt, kun Prisma on täksi viikoksi vaihtunut K-Markettiin, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni.




Mun vakkarivälipalani on pitkään ollut vaniljan makuinen protskuvanukas pähkinöillä ja marjoilla. Mua on kuitenkin alkanut hirvittää se makeutusaineiden määrä, mitä sitä päivän aikana kaikista tuommoisista sokerittomista vanukkaista sun muista kertyy, kun ei haluaisi sitten kuitenkaan niitä sokeriversioitakaan mättää. Kaikki taateli-kookossokeri-kuivattuhedelmä-raakapatukka-granola-hunaja-sekoitukset ovat musta myös jonkintasoista itsepetosta, vaikka niissä toki valkoiseen sokeriin verrattuna paljon hyvää onkin. Ei se kroppa kuitenkaan ymmärrä, tuleeko se hiilari sokerijuurikkaasta vai taatelista, sokeria se joka tapauksessa on. Sama sokerikoukku tulee varmasti vaikka rusinoista, jos niitä alkaa mättää päivittäin.

Mietin myös, miksei sitä hiilaria voi ottaa kunnollisesta, kuitupitoisesta lähteestä, jos kerran makeanhimo iskee aina välipala-aikaan? Jos annoskoot pitää sopivina, en näe mitään hassua syödä kahvitauolla perunaa ja lihapullia. Kun se päivän sokeripiikki tai hiilarittomuus korvataankin verensokeria tasaisempana pitävällä versiolla, nälkäkiukku tai väsymys eivät pääse heti iskemään.



Tänään treenin jälkeen kokkailin parille päivälle simppelit ruoat valmiiksi. Ei mitään kummallista, paljon mausteita ja tuoreita raaka-aineita. Tänään parsakaalien alla kypsyi vaihteeksi broileria, mutta vegeversioksi olisi sopinut esimerkiksi quorn. Itse koitan usein miettiä jotakin jännää ja kekseliästä ruokaa, mitä en ehkä ole ennen tehnyt. Arkena voi kuitenkin vähän oikoa, ja yhden päivän jaksaa kyllä syödä samaa ruokaa. Viikonloppuna voi sitten kokkailla jotain spessumpaa. Kuten ensi viikonloppuna, kun saadaan vieraita, ja meillä on mun kokkaamani dinneri edessä!

xx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti